Alkukauden epäonni kalustovaurioissa on työllistänyt siinä määrin, että kisaraportitkin ovat jääneet turhan myöhään. Tässä kuitenkin jotain Skanukeista.
Odotukset Alastarosta olivat todella kovat. Viime vuonna helposti mennyt 1.21,7 piti parantua 1.20 alkuiseksi ja alku tuntuikin ihan hyvälle. Torstaina oli tarkoitus ajaa mahdollisimman paljon, mutta radalle meno viivästyi pyörän ongelmien vuoksi. Kaikkea en vielä ollut saanut kuntoon Kemoran jäljiltä. Pääsin radalle vasta myöhään iltapäivällä ja kiire alkoi olla. Toisella setillä koetin jo nostaa hiukan vauhtiakin, mutta se yritys lopahti huonolla takarenkaalla tapahtuneeseen hi-sideen. Avasin neulansilmästä aivan normaalisti, mutta päädyinkin päälleni rataan. Ei lyönyt rengasrahojen säästö leiville nyt. Siinä liukuessa sitten näin että kaverit avaavat takaa torvet sellällään kohti ja yritin samantien nousta ylös ja juosta alta pois. Vauhtia oli kuitenkin vielä varmaan 60 kmh ja sain vain lisäkuperkeikkoja aikaiseksi. Lopulta pääsin loikkimaan radan sivuun ja juostessa mietin että luita ei ainakaan tunnu olevan poikki. Muuten olo oli kuin jyrän alle jääneellä. Salmen Jyrki oli aamulla piruillut, että laitetaan teltta kaiman telttaa vastapäätä, että hän saa Rykkösen osia sitten mulle kaupaksi, kun niitä alkaa mennä. No, niinhän siinä sitten kävikin ;-). Torstain treenit olivatkin siinä. Loppuilta meni pyörää korjatessa. Ihmeesti muuten Plastic Paddingillä korjaa halki olevaa syyläriä... :-)
Perjantaina oli vain kaksi treenisettiä varattu kullekin luokalle. Ensimmäiseen settiin laitoin uuden Pirellin takarenkaan ja vanhan Dunlopin etusen. Ajo oli suoraan sanottuna jäykkää. Eikä tietysti ihmekään kun oli valvottu yö takana, kyynärpäät turvoksissa, lonkka mustana, vasemman käden venähtänyt nimetön ja rintakehä niinkuin olisi norsu istunut päällä. Siinä sitten haet rentoa ajofiilistä ;-). Ihmeesti sitä ajaessa pystyy unohtamaan noita ruhjeita, mutta avauksista oli kyllä luotto poissa. Toiseen settiin laitoin uuden Pirellin eturenkaankin, mutta se meni aivan päin seiniä. Pyörä ei kääntynyt mihinkään ja myöhästyin kaikista mutkista. Nopeissa mutkissa eturengas tuntui ihan hyvälle, mutta hitaat olivat aivan kamalia. Pyörän säädöistä kai se johtui, mutta eipä mulla ollut enää aikaa alkaa säätöjä etsimään. Ostin Tahvolta käytetyt Dunlopin renkaat lauantain aika-ajoihin...
Lauantai alkoi jo paremmissa merkeissä. Paremmin nukuttu yö takana ja luottamus Dunlopiin tekee ihmeitä :-). Aika-ajossa ajaminen oli vielä aika tunnustelevaa. Yöllä oli satanut ja moni arpoi renkaiden kanssa. Oma valintani lähteä slickseillä oli aivan oikea. Muiden odotellessa radan kuivamista tai ajofiiliksen lämpenemistä, olin jo hetken aikaa kolmannella sijalla. Eihän sitä kauan kestänyt ja lopullinen sijoitus olikin 25. ruutu 36:n kuljettajan joukossa. Aika oli 1.22 alkuinen ja noin sekunnin viime vuotista huonompi. No olisihan sunnuntaina uusi aika-ajo ja kisa...
Lisäjännitystä lauantaille tuli tuttuun tyyliin Jasminin aika-ajosta. Jasmin ei ehtinyt treenaamaan kuin yhden setin ja oli hiukan painetta löytää nopeasti vauhtia lisää. No, tämä neiti vaan tahtoo sen vauhdin kaivaa vaikka kiven navalta. Aika oli 1.25,7 ja sivusi muistaakseni Jasminin ennätystä. Tulos riitti kymmenenteen ruutun.
Lauantain kisa jouduttiin peruuttamaan, koska radalle oli tullut öljyä. Yhdessä vesisateen kanssa siitä tuli vaarallisen liukasta. Odottelimme pari tuntia ratavarikolla ja tuomariston päätöksellä lähdimme kolmelle tutustumiskierrokselle. Ensimmäisellä kierroksella iso osa SM-kärjestä ajoi nurin tai pihalle ja toisella kierroksella osa kuljettajista ajoi suosiolla varikolle keskeyttäen lähdön. Gridissä lähtö sitten ilmoitettiin keskeytetyksi. Viisas päätös kilpailun johdolta. Seuraavana päivänä ajettaisiin kaksi Nordic Superbiken kisaa lauantain aika-ajojen tulosten perusteella. B600 luokan startti jäi lauantailta ajamatta. Sunnuntaina oli kusiaisille toiset aika-ajot ja yksi kisa.
Lauantaina ehdittiin jo hiukan grillaamaankin ja saunomaan. Oli mukava ilta mukavien kavereiden kanssa. Menneet tapahtumat eivät enää mieltä painaneet. Heinosen Simolta sain sunnuntaille Dunlopin takarenkaan ja Saara toi Allrightilta uuden Dunlopin eturenkaan, joten hyvät renkaat hyvä mieli :-). Isot kiitokset Simolle ja Saaralle.
Suununtai aloitettiin suoraan kisastartilla. Se oli kyllä ihan hanurista lähteä ilman warm-upia kisaamaan. Lähtö meni aivan pipariksi, kun onnistuin sähläämään vaihteen vapaalle. Kaikki meni tietty ohi ennen kuin pääsin liikkelle. 12 kierroksessa ehdin nousemaan sijalle 21. Tosin ei ihan omilla ansioilla, vaan karjessä tapahtui useita kaatumisia. Ohituksia sai tehdä kyllä urakkatahdilla. No ajaminen alkoi pikkuhiljaa heräilemään, vaikka ajat olivatkin aivan surkeita.
Jasmin ajoi tässä välissä toisen aika-ajonsa ja paransi aikaa melkein sekunnilla. Uusi ennätys kirjattiin nyt 1.24,9! Lopullinen lähtöruutu oli kahdeksas. Toisen rivin oikea reuna on aivan hyvä paikka lähteä.
Meidän toinen startti onnistui ensimmäistä paremmin. Lähdin hyvin ja nousinkin lähtösuoralla useita sijoja. Ensimmäisissä mutkissa jäin pakostakin ulkokurviin, vaikka sisälle yritin. Siinä tuli taas turpiin oikein tunteella. En ole koskaan ollut tuollaisessa ryysiksessä. Paitsi Stockmannin Hulluilla Päivillä naisten vaateosaston läpi kulkiessa. Sielläkin jäin kilpakumppanien jalkoihin... Oli taas aloitettava ohitusrumba. Onhan se kivaa kun saa ohitella muita, mutta lähempänä keulaa se olisi kyllä palkitsevampaa. Taas oli tuloksena 21. sija. Eihän siinä kehumista ole, mutta torstain kipin jälkeen, oli ihan hyvä että pääsin ajamaan ollenkaan. On vain kärsivällisesti otettava virheet opiksi ja löydettävä se oma ajaminen taas.
Jasmin kisa oli jälleen viikonlopun parasta antia. Jälleen huono startti ja Jasmin jäi tiimikaverin taakse. Yhdessä Jani ja Jasmin tekivät nousua kärkeä kohti. Hiukan yllätyin Jasminin vauhdista, koska pian osoittautui että Jani oli tulppana edessä. Jasmin varmisteli seitsemännen sijan pisteet, eikä lähtenyt Jania haastamaan. Jani oli maalissa kuudes ja Jasmin seitsemäs. Hyvät pisteet olettomalla treenillä.
Seuraava kisa on Kemorassa HelRC:n endurance. Ajamme sen Simon kanssa minun pyörällä, joten sieltä tulee hyvää treeniä. Juuri sitä tässä nyt tarvitaankin. Mikään tekninen hienous ei pysty korvaamaan harjoittelua, joten nyt keskitytään ajamaan ja pyörää kehitellään taas vasta kauden jälkeen. Tosin pitää sitä taas pikkasen ehjätä, ennen seuraavaa kisaa ;-).
Isot kiitokset koko kisareissusta Jasminille, mekaanikolleni Salosen Jarille, Janille ja Makelle, Saaralle ja Sammylle ja Juicelle. Kiitokset myös Harjun Petelle ja Hakalan Tonille osien lainasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti