Kemoran ensimmäiseen kisaan valmistautuminen hoidettiin entiseen malliin. Pyörän huolsin ajoissa tallissa ja vanteille vääntelin renkaita odottelemaan treenejä. Näin pelipaikoilla on mahdollisimman vähän ylimääräistä ohjelmaa. Toki sitä aina silti riittää, mutta helpottaa valmistautuminen kuitenkin aina. Tankkaustakin harjoitin koko alkuviikon, koska kuumaa keliä oli luvattu koko loppuviikoksi. Varikko pystytettiin keskiviikko iltana ja torstai aamusta alkaen ajatukset keskitettiin vain ajamiseen.
Alkukaudesta kävin kerran vapailla päivillä Kemorassa ja 2 viikon sisällä ennen kisoja kahdesti, joista toinen Helrc:n ajoleirillä viikkoa ennen kisaa. Silloin ajaminen oli vielä aika hakusessa vaikka aikaa sainkin parannettua 1.12 puolelle. Hieman ihmetytti miksi ei kulje vaikka kyseistä rataa on tullut tahkottua jonkin verran. Ehkä ne "kovat" treenit siellä puuttuivat ja vasta torstain aikana alkoi tuntumaan, että johonkin saatan päästää vielä. Perjantain treenit menivät ihan harakoille ruuhkan takia ja oikeastaan voi sanoa, että sinne meni 50€ kankkulan kaivoon. Ainoastaan sain todettua sen, että Kemora syö rengasta reilusti, jonka tiesin jo aiemminkin. Onneksi kuitenkin torstain treenit olivat erittäin onnistuneet. Sain alustan toimimaan kohtuullisesti ja eturenkaan kulumisenkin vähenemään. Nyt edessä oli siis Dunlopin 7604 rengas ja takana Michelinin B-seos. Kyseinen yhdistelmä toimi ihan hyvin.
Lauantain aika-ajoihin uutta alle samalla kaavalla ja yrittämään omaa parasta. Tulihan se sieltä ja 6 lähtöruutuun riitti aika 1.12.01. Vähän paremmin kuvittelin pääseväni, mutta enpä päässyt. Lähtöruutu kuitenkin toisessa rivissä vasemmalla eli ihan hyvä paikka lähteä kisaan. Aika-ajoissa oli yllättävän paljon keskeytyksiä ja keltaisen lipun heiluttelua. Yllättävää, koska treeneissä kaikki pysyivät suht hyvin pystyssä. Ehkä siellä liikaa yritettiin yli omien rajojen ja silloinhan saattaa tapahtua vaikka mitä. Tuostakin syystä on hyvä löytää tasaisuus kierrosaikoihin jo treeneissä niin on joku haju minkälaista aikaa voit lähteä tavoittelemaan. Näin se omalla kohdallani toimii.
Kisa lauantaina iltapäivällä ajettiin helteisessä säässä ja sehän sopii minulle. Lähtöruudukossa oli jotain viivästyksiä ja koneen lämmöt huitelivat korkealla. Onneksi kuitenkin kaikki löysivät paikkansa ja päästiin liikkeelle ilman kannentiivisteiden paukahtelua.
Kerrankin lähtö onnistui niinkuin pitikin. Sain jopa yhden sijan parannettua ja pääsuoralle pääsin kiihdyttämään kärkiviisikossa. Siitä oli hyvä lähteä rakentelemaan kisaa. Pari kierrosta ajelin hieman peitellen ja sitten, kun näyttötaululla näytettiin +2 uskalsin muuttaa linjaa hieman leveämmäksi. Edellä menevät kuskit (Kandelin ja Stlernik) kamppailivat 3. sijasta. Kilvoittelu hieman hidasti poikien menoa ja pysyin kannassa helposti. Paras kierrosaika ja oma ennätykseni 1.11.8 taisi tulla 4 kierroksella. Viidennellä kierroksella pääsuoran päässä pojat eivät osanneet päättää kumpiko menee ensin ja kolhivat toisensa pihalle. Olin siis kolmantena ja toivoin etteivät pojat loukanneet itseään. Loukkaantuminen on aina ikävää, mutta ikävää olisi ollut myös kisan keskeytys ja uusintalähtö. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt ja kisa ajettiin loppuun saakka. Takana tulevaan ero kasvoi tasaisesti ja oli kisan lopussa n. 5 sek. Sain pidettyä sijoitukseni ja ajelin rauhassa omaa ajoani. Pyörän onnistuin onneksi pitämään pystyssä ja maaliviivan ylitin kolmantena. Ensimmäinen pokaali Suomen Cupista ansaittu ja täytyy sanoa, että olihan hieno fiilis:) Toivottavasti saan pidettyä fiiliksen hyvänä myös loppukauden ajan ja vauhtia vielä hieman kehitettyä. Sen eteen tehdään ajatustyötä taukoamatta;)
Räyskälässä jatketaan 4 viikon kuluttua. Tervetuloa seuraamaan kisoja!
p.s. Moottoriurheilun yksi suola on ennalta-arvaamattomuus. Aina tapahtuu ja joskus myös sattuu. Välillä omalle kohdalle, mutta onneksi ei aina. Maaliviivan ylittäneille jaetaan pisteet, jotka lopulta lasketaan yhteen viimeisen kisan jälkeen. Simple!
Jani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti